Hey, how're u going?

Täällä kaikki todella on väärinpäin. Kuten yllä oleva tervehdys, eihän kotopuolessa edes tervehditä ja täällä kysellään päälle vielä kuulumisia kohteliaisuutena, huh!

Hieman lisää esimerkkejä kuvien kautta!

Muistutan vielä tässä kohtaa että olen erittäin Instagram (@tarusiip) riippuvainen, ja sieltä saa tapahtumia kuvien muodossa huomattavasti useammin.

Ajaminen tapahtuu väärinpäin. Onneksi siitä muistutetaan usein.

Strutsit on emuja. Juostiin tätä yksilöä karkuun luonnonpuistossa.

Aurinko kiertää väärään suuntaan. Sinne meni nekin partiossa opitut "katso kello auringosta" -niksit

Täällä joutsenetkin on mustia!! Siitä viimeistään tietää että nyt ollaan kaukana kotoa.

Joulu on taas, joulu on taas...häh? Juu siltä näyttää!

 

Turistihömppäilyä ja paikallistumista

 

Tiistai 4 päivä marraskuuta täällä oli kaikilla vapaapäivä Melbourne cupin takia (tai ainakin niin me ymmärrettiin) joten käytiin grillailemassa Jarkon pomon luona päivälliset ja illalliset grillattiin vielä mun perhetutun luona. Budjettipäivä!
Klisee rikki: Ihmisillä on kuulemma käsitys että Australiassa grillataan hirveästi, päivittäin. Todellisuudessa ihmiset grillaa oikeastaan vain silloin kun joku tulee kylään. Ja näin klisee elää.

Keskiviikkona lähdettiin ajamaan etelään, kohteena yksi suurimmista nähtävyyksistä, maailman eniten ajettu tien pätkä; Great Ocean Road. Matkalla luonnonsuojelupuistossa, jossa mentiin eläinten kanssa samoihin "häkkeihin". Oltiin ainoat koko paikassa (onneksi koska en tiedä mitä muut olis ajatelleet kun juostiin yhtä emua karkuun pitkin pihoja) joten saatiin rauhassa kävellä ja nauttia tästä niin uskomattomasta luonnosta.

Ajettiin yhdessä päivässä (vahingossa tosin) melkein koko pätkä (noin 5h). Maisemat oli niin huikeita että aika vaan meni.

Kohteena: Serendip Sanctuary

Let the Hungergames begin!

Jos joku tietää, mikä tämä on, kertokaa. Näyttää pöllön ja haukan risteytykseltä jossain pöllyissä. Tosin samaa näköä on itsessänikin joka aamu.

Wallaby

Great ocean roadin alku.

Vähän The tienpätkän jälkeen oli pelkkää viljelystä ja maalaismaisemaa. Tää oli siisti näky!

Oli jo myöhä kun päästiin 12 apostolille. Kivet ei ikinä ole ollut yhtä kiinnostavia, wau!

Joku rotko ja luola, edelleen: wau

Perjantaina meidät kutsuttiin kotibileisiin mun suomalaisen kaverin toimesta joka asuu täällä myös (hänkin oli saanut kutsun jonkun tutun tutun ystävän kaverilta). No mikäs siinä, pienet kotibileet ja pääsee vähän tuulettumaan ja tutustumaan!
Päästiin paikalle nin taksikuski sanoi että ei tule hakemaan meitä pois. "Liikaa ihmisiä jotka ei osaa käyttäytyä, menee taksi rikki". Jaahas.  Paikanpäällä huomattiin tosiaan että kyseessä oli noin 200 opiskelija-aussin pippalot. Ei kun sekaan vaan! Kaikki oli mukavia (liekö myös arkena, en tiedä) ja ilta meni kivasti, päästiin eri taksilla sitten poiskin, jes! Tosin seuraavana päivänä +35 asteen lämmössä tultiin ajatelleeksi että jos olis jättänyt kuohuvat väliin, huh!

Werribeen auringonlasku

Nyt ollaan Werribeessä, aika etelässä tällaisessa väliaikaisessa vuokra-asunnossa. Asunnon etsintä+paperityöt ei ollutkaan niin sukkelia kun ajateltiin. Muutama päivä sitten tosin saatiin puhelu että tervetuloa omaan  vuokra-asuntoon ensi torstaina eli huomenna, whii!
Niin juu ja autokin ostettiin. Nopeasti se maallinen omaisuus palaa vaikka just hävitettiin kaikki.

Näistä asioista lisää seuraavalla kerralla! Nyt lähden selvittämään miten saisin auki kookospähkinän. Ihan oikeesti.

Cheers!

Siitä koiran tuomisesta Australiaan

Älä tuo.


Jos tuot, mieti vielä kerran.

meidän matkustava "potilas" pari viikkoa ennen suurta päivää

Mistä aloittaa? 

 

Lue step-by-step ohjeistus tästä linkistä ja pidä sivu tallella.

Ensimmäisenä kannattaa kilpailuttaa useampi kuljetusfirma, sekä lähtömaassa että määränpäässä olevat. Meille parhaan tarjouksen antoi australialainen JetPets joka tekee yhteistyötä Travel Gargon kanssa täällä Suomen päässä.
Meillä on niin sanotusti aika ääripää tapaus, koska koira on suuri vahtikoira jolle piti teettää oma vaneerihäkki Saksassa. Hirveästi kalliimpaan hintaan ei kuljetuksessa ja muissa kuluissa voi päästä. Hinnoista lisää alempana.

Lähdettiin liikkeelle koiran tyypistä, koosta ja lähtöajasta, milloin olisi tarkoitus päästä muuttamaan. Tässä kohtaa on huomioitava, että lähtö voi olla aikaisintaan 6kk päästä tästä päivämäärästä.

Varmista ensimmäisellä eläinlääkärikäynnillä että koiralla on toimiva siru (meillä esimerkiksi oli hajonnut) ja passi. Passiin haluttiin myöhemmin myös kuva Rangosta Amsterdamin stoppia varten joten sekin kannattaa hommata ajoissa.

Koiralla täytyy olla rabies rokotus voimassa vähintään vuoden eteenpäin Australiaan saapumisesta. Jos ei, niin se on uusittava mahdollisimman pian.

Kun rabies rokotus on uusittu, otetaan rabies vasta-aine verikoe ja laitetaan eteenpäin Eviralle, jossa tutkitaan ettei koirassa kyseistä sairautta ole. Muista varmuuden vuoksi kirjoittaa lähetteeseen että tulokset tarvitaan myös englanniksi.

Kun tulokset saapuvat postissa, on seuraava pysäkki virkaeläinlääkärin (pk-seudulla Viikissä) luona johon tarvitset mukaan  tulokset ja Australian hallituksen todistuksen. Todistuksen saat luultavasti kuljetusfirmalta sähköpostissa tai Australian hallituksen sivulta tulostettua.
Virkaeläinlääkäri täyttää todistuksen ja leimaa sen, sekä Eviran tulospaperit. Leimoja ei voi olla ikinä liikaa, mitä enemmän ja mitä useammassa paperissa, sen parempi.

Kun tämä on tehty, täytyy suunnata vielä läänineläinlääkärille (pk-seudulla Pasilassa) tuplaleimaamaan samat paperit. Tämä ilmeisesti johtuu Suomen lainsäädännöstä.

Sen jälkeen paperit on valmiit skannattavaksi Australiaan ja eikun jännittämään saako koira luvan lähteä.

Seuraavat rokotukset

 

Tässä kohtaa kannattaa miettiä valmiiksi yksi eläinlääkäri jossa loput käynnit käydään. Meillä oli aivan huippu eläinlääkäri, Marjatta Laakso (linkki) jota suosittelen erittäin lämpimästi jos olet muuttamassa pääkaupunkiseudulta. Miksi?

• Säästettiin todella hurjat summat kun käytiin hänen luonaan.
• Rango ei ikinä ole ollut yhtä stressitön ja rento eläinlääkärissä, kun oli Marjatan luona.
• Rango oli ensimmäinen Australiaan muuttava koira hänen kohdallaan, ja hoiti kaikki rokotukset/lähetteet/verikokeet huikealla ammattitaidolla ja käytti aikaa jotta kaikki sujuisi niinkuin pitää.
• Oikeasti välitti siitä, että Rango pääsee ongelmitta perille -ja niinhän se tekikin.

En enään edes muista mitkä kaikki rokotukset piti uusia, mutta aika monta niitä otettiin. Muutama myös ihan varmuuden vuoksi.

Saatiin todella hyvä aikataulu ja ohjeistus kuljetusyhtiöltä minkä mukaan tehtiin eläinlääkärikäynnit ja otettiin oikeat rokotukset.

Kun lupa on saatu, odotellaan muutama kuukausi ennen viimeisten viikkojen eläinlääkärirumbaa.

Viimeiset viikot

 

Noin 45 päivää ennen lähtöä käydään ottamassa ensimmäinen matolääke ja loishäätö. Taidettiin samalla uusia myös "perusrokotus". Taas varmuuden vuoksi.

Kaksi viikkoa ennen lähtöä elämä pitää melkein suunnitella eläinlääkärikäyntien mukaan. Käynneille on tarkat päivät joten ne kannattaa sopia ja varata etukäteen eläinlääkärin kanssa.
Meillä oli aikataulu jossa luki kunakin päivänä tehtävät toimenpiteet, se helpotti erittäin paljon.

Päivä ennen koiran suunniteltua lähtöä mennään koiran kanssa virkaeläinlääkärille joka tarkastaa koiran matkustuskelpoisuuden. Tässä kohtaa sinulla pitäisi olla vähintään sormen paksuinen nippu papereita leimattavaksi ja täytettäväksi.
Koiralle annetaan tällä käynnillä myös viimeinen matolääke (toinen loishäätö on annettu viikkoa aiemmin).

Tämän jälkeen jälleen toiset leimat läänineläinlääkäriltä ja paperityöt on valmiita. Ainiin, jokaisesta paperin sivusta täytyy olla 3kpl kopioita, myös jokaisesta passin merkitystä sivusta.

seuraava vaihe: lennolle!

Lähtö Lento Saapuminen

 

Rango tultiin hakemaan meidän kotoota Travel Gargon toimesta. Häkkiin sai laittaa koiran oman patjan/pehmusteen mukaan (se tosin tuhotaan heti kun koira saapuu Australiaan). Mukana pitää olla myös pieni määrä ruokaa, panta ja hihna jotka teipataan häkkiin kiinni. Myös lyhyet hoito-ohjeet on hyvä olla jos on allergioita tai muuta vastaavaa.
Ajettiin omalla autolla perässä Travel Gargon toimistolle hoitamaan paperit kuntoon. Tästä ajettiin terminaaliin jossa oli häkin turvatarkastus. Tämän jälkeen Rango häkkiin ja onnea matkaan.

Koira pysähtyy Amsterdamissa ensimmäisen kerran, jossa yöpyy ja pääsee pois kuljetushäkistä jaloittelemaan ja syömään. Saatiin myös viesti kun kaikki on mennyt hyvin tähän asti. Tämän jälkeen matka jatkuu Singaporen kautta Australiaan. Vettä koiralla on koko matkan ajan.

Saatiin myös samantien ilmoitus kuljetusyhtiöltä kun Rango on saapunut turvallisesti Australiaan ja karanteeniin. Helpotus. Karanteeni kestää nykyään enään vain 10 päivää, jonka aikana koiraa ei ole mahdollista käydä katsomassa. Asemalle voi toki aina soittaa ja kysyä miten koiralla menee.

Koira ja häkki jossa se on matkustanut poimitaan klo 8.30-10 välillä.

Niistä kuluista  

 

eläinlääkärikäynnit + teetetty häkki + kuljetus + karanteeni + leimat

Valmiina? Tämä lysti maksaa yhteensä noin 10 000 euroa. Ei, nollia ei ole yksi liikaa. Kymppitonni.

Onko tämä sen arvosta? Ehdottomasti. Koira on meillä perheenjäsen ja jos tämän verran on maksettava niin siihen sitten säästetään tai ollaan menemättä.

Moni miettii että ollaanko ihan sekasin, miksei vaan viedä piikille tai anneta jollekin ja lähdetä tolla rahalla vallottaa maailmaa. Jokainen päättää mihin rahansa käyttää. Joku ostaa uuden auton, joku asunnon ja jollain se saattaa mennä vaikka posliinikukkien keräilyyn. Meillä se meni tähän.

Nyt

 

Pakko sanoa että aika helpottunut fiilis, noin 4 tuntia sitten haettiin ehjä, tosin vähän laihtunut koira takasin karanteenista ja itkuhan siinä pääsi samoin tein. Koko komppania taas kasassa. Nyt sopii huokaista ja ruveta totuttelemaan uusiin kuvioihin, täällä ollaan. Koko perhe.

Ei mitään hätää.

täällä ollaan, vähän hoikkana mutta valppaana!

Tämä on varmasti ollut stressaavin asia mitä olen koskaan tehnyt ja vain tämän tekstin kirjottaminen ja muistelu saa verenpaineet koholle ja ahdistuksen päälle. (pahoittelut kirjoitusvirheistä, oikoluku jää hyvin lyhyeksi tämän tekstin kohdalla)

En varmasti lähtisi tähän ihan heti uudestaan. Jos koskaan.

Tekstistä on saattanut unohtua joitakin vaiheita/tietoja, mutta vastaan mielelläni kysymyksiin ja annan vinkkejä niitä tarvitseville sähköpostin kautta: tarusiip@gmail.com


Jos vielä harkitset koiran kuljetusta tänne, onnea matkaan!

Kylmästä lämpimään

28 tunnin lennot vaihtoineen, jetlag ja turvonneet jalat. Sitä kait Australiaan pääsy vaatii, mutta täällä ollaan! Kotona.

Meidän kaikki matkat vaihtoineen sujui todella hyvin, just sopivilla parin tunnin jalotteluilla lentojen välissä. Hong Kongin lentoasemalla tosin meinaa Lontoossa syödyt sushit tulla ylös kun wi-fi verkkoon kirjautuminen kestää ja sähköpostissa odottaa uutinen Rangon saapumisesta Australiaan. Entä jos se onkin päässyt karkuun jossain? Entä jos se onkin syöty kiinassa väärinkäsityksenä lastin päämärästä?

Huh, ei hätää. Rango on saapunut turvassa perille ja on aloittamassa 10 päivän karanteeniaan.

Passit oli kunnossa, viisumit oli kunnossa (vähän ihmettelivät kun ei tiedetty missä tullaan asumaan/viettämään yöt) ja vihdoin syksyisenä torstai-iltapäivänä alkanut matka on päättynyt keväiseen lauantai aamuun. Täällä ollaan.

viimeinen näkymä suomesta

Lontoon lentokentällä erilailla sushia

 Hong Kong lasin läpi.

 

Päivä I

Saavuttiin perille lauantai aamulla, oli tuulista ja aurinkoista, kylmä ja kuuma yhtäaikaa. Melbourne näytti meille heti alkuun kummalliset ilmastonvaihtelunsa. Soitettiin autonvuokraus yhtiöön, he tulivat poimimaan meidät kentältä ja kohta olikin paperit valmiina hurjasteluun. Ainii, täällähän on vasemmanpuoleinen liikenne! No hiljaa hyvä tulee. Äkkiä Jarkko sisäisti tuon uuden ajamisen, välillä menee pyyhkimet päälle kun pitäis valoja vilkuttaa mutta ei se niin vaarallista ole.

Myös aina omien kuulumisten kysyminen jokapuolella hämmentää. "hey, how are you?" tervehditään ihan jokapaikassa vaikka tervehtijää ei oikeasti kiinnosta mun kuulumiset alkuunkaan. En ole löytänyt siihen vielä luontevaa tapaa vastata ja yleensä vastaankin takaisin vaan pitkän "hellooooo!" -huudon ja vältän näin tilanteen näppärästi.

Lentokentältä hyvin epäedustavina ajeltiin suoraan asuntonäyttöön ja laitettiin hakemuskin asunnosta menemään. Nyt odotellaan. Motellissa, jonka suihkussa kattolampun yläpuolella lintu pitää pesää ja rupee rääkymään aina kun laittaa valot päälle. Tai kun kello on 5 aamulla. Hurmaavaa!

menopeli -stay alert stay alive!

kumpa olis jo koti

Päivä II

Seuraavana päivänä oltiin jo kuudelta ylhäällä ja autossa ennen kahdeksaa. Tarkoituksena metsästää aamupalaa(ei kirjaimellisesti). Pian sitä löytyikin Melbournen keskustasta, joka nähtiin ensimmäistä kertaa koko elämämme aikana -meidän uus kotikaupunki. 

Päätettiinpä heti ryhtyä tutustumaan Australiaan kliseiden kautta; eli missäs niitä koalia ja kenguruita oikeen on?! Selvisi pian, että hyvinkin lähellä.

en tosiaan tiedä mikä tää on. söpö?

Opin itestäni ja koalista hyvin paljon samoja piirteitä: kumpikaan ei epäröi purra jos joku yrittää ottaa ruokaa nenän edestä, tuo yllä oleva ilme ja että heti herättyä on saatava ruokaa!

"huomenna on maanantai"

cuteness overload!

kaikki sano että "kyllä sä saat äkkiä uusia kavereita sieltä". yep!

kuumotushanhet. Moonlit sanctuary.

Olen rakastunut tähän maahan jo nyt.