Up Is Down (under): Kylmästä lämpimään

28 tunnin lennot vaihtoineen, jetlag ja turvonneet jalat. Sitä kait Australiaan pääsy vaatii, mutta täällä ollaan! Kotona.

Meidän kaikki matkat vaihtoineen sujui todella hyvin, just sopivilla parin tunnin jalotteluilla lentojen välissä. Hong Kongin lentoasemalla tosin meinaa Lontoossa syödyt sushit tulla ylös kun wi-fi verkkoon kirjautuminen kestää ja sähköpostissa odottaa uutinen Rangon saapumisesta Australiaan. Entä jos se onkin päässyt karkuun jossain? Entä jos se onkin syöty kiinassa väärinkäsityksenä lastin päämärästä?

Huh, ei hätää. Rango on saapunut turvassa perille ja on aloittamassa 10 päivän karanteeniaan.

Passit oli kunnossa, viisumit oli kunnossa (vähän ihmettelivät kun ei tiedetty missä tullaan asumaan/viettämään yöt) ja vihdoin syksyisenä torstai-iltapäivänä alkanut matka on päättynyt keväiseen lauantai aamuun. Täällä ollaan.

viimeinen näkymä suomesta

Lontoon lentokentällä erilailla sushia

Hong Kong lasin läpi.

Päivä I

Saavuttiin perille lauantai aamulla, oli tuulista ja aurinkoista, kylmä ja kuuma yhtäaikaa. Melbourne näytti meille heti alkuun kummalliset ilmastonvaihtelunsa. Soitettiin autonvuokraus yhtiöön, he tulivat poimimaan meidät kentältä ja kohta olikin paperit valmiina hurjasteluun. Ainii, täällähän on vasemmanpuoleinen liikenne! No hiljaa hyvä tulee. Äkkiä Jarkko sisäisti tuon uuden ajamisen, välillä menee pyyhkimet päälle kun pitäis valoja vilkuttaa mutta ei se niin vaarallista ole.

Myös aina omien kuulumisten kysyminen jokapuolella hämmentää. "hey, how are you?" tervehditään ihan jokapaikassa vaikka tervehtijää ei oikeasti kiinnosta mun kuulumiset alkuunkaan. En ole löytänyt siihen vielä luontevaa tapaa vastata ja yleensä vastaankin takaisin vaan pitkän "hellooooo!" -huudon ja vältän näin tilanteen näppärästi.

Lentokentältä hyvin epäedustavina ajeltiin suoraan asuntonäyttöön ja laitettiin hakemuskin asunnosta menemään. Nyt odotellaan. Motellissa, jonka suihkussa kattolampun yläpuolella lintu pitää pesää ja rupee rääkymään aina kun laittaa valot päälle. Tai kun kello on 5 aamulla. Hurmaavaa!

menopeli -stay alert stay alive!

kumpa olis jo koti

Päivä II

Seuraavana päivänä oltiin jo kuudelta ylhäällä ja autossa ennen kahdeksaa. Tarkoituksena metsästää aamupalaa(ei kirjaimellisesti). Pian sitä löytyikin Melbournen keskustasta, joka nähtiin ensimmäistä kertaa koko elämämme aikana -meidän uus kotikaupunki.

Päätettiinpä heti ryhtyä tutustumaan Australiaan kliseiden kautta; eli missäs niitä koalia ja kenguruita oikeen on?! Selvisi pian, että hyvinkin lähellä.

en tosiaan tiedä mikä tää on. söpö?

Opin itestäni ja koalista hyvin paljon samoja piirteitä: kumpikaan ei epäröi purra jos joku yrittää ottaa ruokaa nenän edestä, tuo yllä oleva ilme ja että heti herättyä on saatava ruokaa!